Ja sitten siihen lopun alkuun. Olen jo pidemmän aikaa pohtinut, että kuinka pitkään muuttolaatikkoleikkiä aion jatkaa, ja mitä tämän koko blogin kanssa teen. Karsittavaa riittää edelleen, mutta tässä vaiheessa työ on muuttunut pienipiirteisemmäksi ja hitaammaksi. Muuttolaatikollisina mittaaminen on alkanut hidastaa tavaran poistumista asunnostamme, koska laatikon täyteen saaminen kestää jo aika kauan. Eli muuttolaatikkoleikki on alkanut melkeinpä hidastaa karsimistyötäni.
Blogi taas on ollut mainio paikka pitää kirjaa karsimisen edistymisestä, mutta varsin yksiulotteiseksi tuotokseksi sekin lopulta sitten muodostui. Aloittaessani karsimisprojektin, oli tosi hyödyllistä kirjoitella siihen liittyviä ajatuksia tänne, ja oli kiva kuulla myös teidän lukijoiden kommentteja aiheisiin liittyen. Heti alkuinnostuksen jälkeen muut aiheet ovat jääneet kuitenkin valitettavan vähälle, vaikka ajatus oli alun perin toisin.
Mutta elämä ei mene aina siten kuin on suunnitellut - ei tämä blogiharrastuskaan. Hyväksyn asian, ja olen hahmotellut Muuttolaatikkoleikille lopun: Yritän karsia kaksi laatikkoa vielä - niin lähellä ollaan kunnioitettavaa viidenkymmenen laatikon saldoa. Siihen päälle vielä jonkinlainen "mitä jäi käteen"-yhteenveto, jotta yli kaksi vuotta kestäneen projektin kokemukset ja oivallukset eivät unohtuisi saman tien. Ja sen jälkeen leikki on loppu.
# 47 - Mappeja, kirjoja, kangaspaloja, peltinen lääkelaatikko, vanha muotokuvapiirros, nahkatakki sekä parit housut.
|
# 48 - Taaperoleluja, vauvakirjoja, autoon kuuluva vauvapeili, kassillinen kestovaippoja tykötarpeineen, sekä joitakin huolella vaalittuja lasten askarteluja.
|