Muuttoraportti ja jakojäännös (eli muuttolaatikot #22 - #28)

Olen ollut irti arjesta ja blogista - toisin sanoen olen lomaillut. Ensimmäinen viikko lomasta kului kokonaan muuttotouhuissa, ja kaksi seuraavaa enimmäkseen kotimaanmatkailun parissa. Mutta nyt on viimeinkin aika julkaista virallinen raportti muutostamme blogiyleisölle.

Ensin huonot uutiset. Omaisuutemme koko on huonekalut, suurkodinkoneet ja taulut poislukien, aika tarkasti 90 muuttolaatikkoa. Edellisten lisäksi oli vielä jonkiverran tavaroita, joita ei ehkä tullut mitattua missään vaiheessa (kuten esim. siivousvälineet, jotka seilasivat uuden ja vanhan kodin väliä useampaankin otteeseen). Joka tapauksessa epävirallisesta laatikko per neliö -tavoitteesta jäätiin, koska vanhan kotimme koko oli 86 m2. 

Hyväksi uutiseksi voinee lukea sen, että ilman muuttolaatikkoleikin myötävaikutusta laatikkojen loppusaldo olisi ollut 90 laatikon sijaan 118 laatikkoa. Rehellisyyden nimissä on todettava, että koska muutoissa yleensä aina karsitaan tavaraa jonkin verran, olisi arviolta neljä laatikollista saattanut lähteä joka tapauksessa. Mutta ilman muuttolaatikkoleikkiä muuttokuormamme koko olisi ollut reilusti yli 20 laatikkoa suurempi.

Tavaroita pakatessa tuli tehtyä myös muutamia tärkeitä huomioita siitä, mitä emme ainakaan ole vailla: 

1. Paperia ja kartonkia: Sitä löytyy lähes kaikkiin kuviteltaviin käyttötarkoituksiin, myös eri kokoja ja eri värejä. Ja sitä on paljon. Siispä lapsemme saavat taiteilla lähiaikoina melko paljon fiinimmille paperilaaduille kuin perus kilopaperille. Koska äidin taiteiluharrastus on ajanpuutteen vuoksi kutistunut käytännössä olemattomiin, ei tunnu järkevältä säästellä parempiakaan papereita epämääräistä tulevaisuutta varten.

2. Paperinenäliinoja: Tästä varastosta kunnia menee lähinnä miehelleni. Joka tapauksessa erinäisiä nenäliinapaketteja, sekä vajaita että täysiä, tuli vastaan suunnilleen joka paikasta pakkausoperaation aikana. En laskenut kuinka monta. Niitä ei siis pitäisi joutua lisäämään kauppalistalle aikoihin.

3. Kosmetiikkaa: Tarpeettoman paljon varastoja ja aivan liikaa puolikäytettyjä tuotteita samaa tarkoitusta varten. Järkeistämällä tätä puolta, on todella helppoa leikata kylpyhuoneen tavaramäärää merkittävästi.

4. Johtoja ja muuta elektroniikkaan liittyvää oheiskilkettä: Osasta näistä luovuttiin jo ennen muuttoa, mutta jäljellä on silti aivan mieletön määrä. Mieheni mukaan kaikki loput ovat tarpeellisia. Minun on vaikea uskoa häntä, mutta olen päättänyt toistaiseksi olla puuttumatta asiaan, koska en itse tiedä läheskään kaikista, mihin niitä edes käytetään.

5. Keittiötavaraa: Tämän kategorian saldo taisi olla toistakymmentä laatikkoa. Myös tämä puoli kuuluu enemmän mieheni intohimoihin, mutta siitä huolimatta olen vakuuttunut, että siellä on karsimismahdollisuuksia edelleen.

Seitsemän muuttolaatikollisen verran poistuvaa tavaraa kertyi siis vielä muuttohulinoissa, eli laatikot 22.-28. ovat täynnä. Check. Melko suuri osa tästä niin sanotusta jakojäännöksestä päätyi roskiin, kuten erilaiset vanhat pakkaukset. Osa oli itselle tarpeetonta tai muuton myötä tarpeettomaksi muuttuvaa käyttökelpoista tavaraa, kuten esimerkiksi hieno Rennon saunakiulusetti, jolle meillä ei enää saunattomassa kodissa ole käyttöä. Vuokrasin siis jälleen viikoksi kirpputoripöydän, ja ihan kiitettävä määrä liikkui muiden omistukseen jälleen sitä kautta. Erityisen iloiseksi minut teki kuitenkin ylimääräisistä kukkaruukuista ja multapusseista luopuminen, koska keksin tarjota niitä viherpeukalonaapurillemme, joka otti lahjoituksen iloisena vastaan. Roska-astiaan sen sijaan päätyi pari tilaavievää opiskeluaikaista harjoitustyötä, joita olen säilytellyt tunnearvon takia vuosia.

Jotta muuttoraporttini täyttäisi lähes tieteellisen tutkimuksen tunnusmerkit, täytyy mukaan liittää tietenkin ote asiaan kuuluvasta excel-taulukosta. Taulukon oleellisin informaatiosisältö on muutettujen laatikkojen todellinen määrä (90 kpl) sekä vertailuarvo ilman muuttolaatikkoleikkiä (118 kpl). Koska muutossa käytettiin erinäisistä syistä sekä pieniä että suuria muuttolaatikoita, on vertailukepoisuuden vuoksi kaikki muutettu vastaamaan muuttolaatikkoleikissä käytetyn laatikon kokoa. Ja koska mieheni intohimoihin ruuanlaiton ja golfin ohella kuuluu myös excel-kikkailu, löytyy taulukosta maallisen omaisuutemme määrä myös kuutiometreinä sekä tasasivuisen kuution kokona ilmoitettuna.

Yllä olevasta taulukosta löytyvät muuttomme numeeriset tiedot eri muodoissaan. XX-laatikot olivat sellaisia, jotka veimme itse uuteen asuntoon ja purimme saman tien. Muuttofirman muutettaviksi pakatut laatikot taas numeroitiin, ja sisältö listattiin, jotta tarvittaessa olisi mahdollista löytää jokin yllättäen tarpeelliseksi osoittautuva tavara suhteellisen helposti ja nopeasti.

Ilman excel-taulukoita ja laatikoilla, kuutiometreinä ja kuutioina mittaamistakin, muuttoprojektin tärkein johtopäätös tuli kuitenkin empiirisesti hyvin selväksi: tavaraa on edelleen aivan liikaa. 

Kirppuja Torille IV (muuttolaatikko #20)

Kahdeskymmenes muuttolaatikollinen täyttyi jo toista viikkoa sitten, mutta en ole aikaisemmin ehtinyt raportoimaan asiasta tänne. Check. Sinne päätyi jälleen kerran sekalainen kokoelma lähinnä kirpputoripöydälle päätyvää tavaraa, kuten johtoja, kaapeleita, kaksi webbikameraa, pannunalunen, ruokalappuja sekä ylimääräinen sammutuspeitto. Yhdet hokkarit ja kaunoluistimet laitoin Karjala-keräykseen, josta mainitsin edellisessä kirjoituksessani. Lisäksi jäteastia nielaisi pari pussillista kapalevyä, matkapuhelinten pakkauslaatikoita, jämäkartonkia, pahvia ja vanhoja askartelualustoja.

Kirpputoripöytä on nyt telakalla jonkin aikaa, koska en enää keksinyt sinne tarvittavaan tahtiin myytävää. Yhteensä viisi viikkoa sitä kuitenkin vuokrasin tällä kertaa, ja melkoinen määrä meille tarpeetonta tavaraa löysi uuden kodin sitä kautta. Hyvän mielen lisäksi vaivanpalkaksi sai muutaman euronkin. 

Kahdennenkymmenennen muuttolaatikollisen äärellä voin onnitella itseäni vaikka kukkasin. Saavutus on omalla mittapuullani varsin kunnioitettava, ja tulokset alkavat viimein näkyä kunnolla kodissammekin. Mutta tavoitteet on syytä pitää korkealla, joten leikki ei suinkaan ole loppunut, vaikka vauhti onkin vähän hidastunut. Karsimismotivaatiota kohottaa tässä vaiheessa varsinkin edessä häämöttävä muutto - tästä näkökulmasta onkin erittäin tyydyttävää todeta, että kannettavaa tulee olemaan ainakin se kaksikymmentä muuttolaatikkoa vähemmän :D

Miten tähän on päädytty

Rupesin tässä oikein miettimään tähänastista elämääni taaksepäin, että miten tämä kaikki maallinen omaisuuteni oikeastaan on päätynyt haltuuni. Lapsuudenkodin tavarat jäivät pääosin paikoilleen muuttaessani opiskelemaan, joten ehkä tuo omilleen muutto on hyvä paikka aloittaa itsetutkiskelu. 

Yli kolmetoista vuotta sitten muutin opiskelupaikkakunnalleni mukanani valtava urheilukassi. En kunnolla jaksanut kantaa edes sitä, mutta siihen mahtui kuitenkin kaikki mitä tarvitsin. Seuraavana viikonloppuna vanhempani tulivat varustamaan kalustetun soluhuoneeni vielä uudella patjalla, matolla ja verhoilla sekä luultavasti parilla astialla, ehkä ruukkukasvilla. Puolen vuoden päästä muutin toiseen soluun, jossa huone oli kalustamaton. Tässä vaiheessa elämäni ensimmäinen reissu IKEAan moninkertaisti tavaramäärääni erityisesti huonekaluilla. 

Kolmen vuoden päästä muutin tilavaan yksiöön, jolloin hankin jälleen lisää huonekaluja. Ja käytännössä mukana muutti tavaroineen eräs teekkarinrenttu (josta sittemmin tuli aviomieheni ja jopa diplomi-insinööri). Tavaramme luultavasti alkoivat samantien lisääntyä keskenään - se ainakin selittäsi paljon.

Vuonna 2004 lähdimme sitten ulkomaille opiskelemaan lähes vuodeksi, ja mukaan lähti vain kaksi matkalaukullista vaatteita sekä läppärit. Ennen lähtöä pistettiin siis aika paljon ylimääräistä tavaraa pois, mutta ylivoimaisesti suurin osa päätyi silti varastoon. Se oli upea vuosi fyysisten puitteiden askeettisuudesta huolimatta (kuuden ihmisen kesken jaettu minibaarin kokoinen jääkaappi ja kylpyhuone tosin nostivat välillä verenpainetta). Mutta kyllä niitä hankintoja tuli tehtyä senkin vuoden aikana, sillä lähtiessä tavaraa oli kahden matkalaukun sijasta peräkontillinen...

Vaihtovuoden jälkeen asunto on vaihtunut kolmesti, ja neliöitä on tullut lisää joka muuton myötä - samoin maallista omaisuutta. Nykyisen 86 neliön täyttyessä yli kapasiteettinsa, myös minun sietokykyni tuntuu tulleen lopullisesti täyteen. Olen myös alkanut ymmärtää pikkuhiljaa, että monet elämäni ongelmat voisivat ratketa ainakin osittain ihan vain tavaroita vähentämällä. Ja tämä oivallus on todellakin motivoinut minua ryhtymään tähän karsimisprojektiin paljon aiempaa kunnianhimoisemmin. Eli ei muuta kuin neljättä muuttolaatikollista täyttämään...