Laatikollinen levyjä (muuttolaatikko #12)

Kotonamme on jo jonkin aikaa sitten siirrytty musiikin soitossa kokonaan sähköiseen maailmaan. Niinpä olemme käyneet mieheni kanssa keskustelua jo pidempään cd-levyjemme kohtalosta. Levyt sinänsä ovat olleet meille tärkeitä sisältämänsä musiikin ohella. Levyt ovat aitoja ja alkuperäisiä, ja varsinkin mieheni on haalinut kokoelmiinsa jos jonkin näköistä special editionia. Levyistä luopuminen ei muutama vuosi sitten olisi tullut kysymykseenkään.

Keskustelu sai alkunsa kuitenkin siinä vaiheessa, kun taloudestamme hävisi viimeinen cd-soitin (tai oikeastaan dvd-soitin). Kävimme silloin kokeilumielessä läpi levyvarastojamme, ja pakkasimme muistaakseni ensin yhden viinilaatikollisen levyjä kellarikomeroon - ja aika pian toisenkin. Muutamia levyjä poimin joskus kokeeksi kirpputorille myytäväksi, mutta aika huonosti ne tekivät kauppaansa. Kellarikokeilu osoittautui kuitenkin hyödylliseksi - pian alkoi tuntua siltä, että on vaikea nähdä tulevaisuudessa päivää, jolloin fyysisiä levyjä enää tarvitsisimme minkään muun kuin tunnearvon takia. Ja tunnearvokin alkoi kummasti haalistua, kun levyt olivat poissa kirjahyllyn laatikoista tavalliselta paikaltaan.

Niin kypsyi päätös luopumisesta. Kävimme jäljellä olevan levykokoelman vielä kerran läpi. Itse säästin ehkä vähän toistakymmentä levyä, mieheni selvästi enemmän. Karsintaprosessin läpäisseet levyt pakattiin yhteen pahvilaatikkoon (toivottavasti nämäkin käydään pienen sulattelun jälkeen läpi vielä tiheämmällä kammalla). Mutta vaikka levyjä vielä jäi tunnearvosyystä säästöön, niin lähteviä levyjä tuli kuitenkin täyden muuttolaatikollisen verran. Kahdestoista laatikollinen on siis täynnä. Check.

Yllättävän vähän kipeää tekee tämäkin luopumispäätös, vaikka levyt itsessään ovat olleet meille tärkeitä. Ja edelleen ole sitä mieltä, että sähköinen albumi ei voi korvata perinteistä cd-levyä - ainakaan oma suhteeni bittiavaruudessa olevaan mp3-tiedostonippuun ei ole samanlainen kuin fyysiseen cd-levyyn koteloineen. Jotenkin fiilis ei vaan ole sama. Koska soitamme musiikkimme kuitenkin nykyään mp3-tiedostoista, niin koko cd-varaston säilyttäminen on alkanut tuntua enemmän taakalta kuin hyvää mieltä tuottavalta asialta. Ja jäähän fiilistelyyn (toistaiseksi) vielä se yksi pahvilaatikollinen perinteisiä levyjäkin.